Nukuin keinutuoliin televisiota katsellessa enkä millään tahdo herätä voiko näin käydä kenellekään toiselle, en osaa oikein  päättääkään onko minulla kylmä vai kuuma, taitaapa olla mummo sekaisin.

Poikani naapuri toi lehdet aamulla ja tapasimme ensikertaa hyvin oli puhelias ja mukava ihminen lupasi tulla joku kerta paremmalla ajalla että ehdimme keskustella kunnolla.

Aamupäivällä oli aurinkoista ja läksin etsimään kauppaa jossa on lihatiski eikä valmiiksi pakattua lihaa, muistin jonkun kertoneen että mene vaan Osuuspankin liikennevaloista suoraan ja minä menin ja alkoi tuntua että onkohan se näin kaukana, tuli vastaan rouva jolta kysyin hän sanoi että käännyppä takaisin liikennevaloihin ja käänny vasemmalle ja mene sitten suoraan, näin löysin lihakaupan.

Ostin useamman sorttista etten tarvitse heti lähteä uudelleen,tulihan siinä ihan hyvä lenkki samalla ja löysin uuden kaupan, kotiin päästyäni oli kauhea nälkä samassa keskimmäinen poikani soitti olen siellä kymmenen minutin kuluttua jahän tuli toi avaimen liikkeestä josta oli tilattu mutta ei viipynyt sen kauempaa.

Kirjoittelin muutamia uusia osoitteita kortteihin  ja sitten soitti Kaisa ja sanoi olevansa parin minutin kuluttua, hänelle laitoin kahvit ja hän auttoi korttien kirjoittelussa ja minä annoin avaimen jonka hänen isänsä oli tuonut.

Näin on tämä päivä kulunut rattoisasti vaan afrikanmatkalaiset eivät muista meitä millään tavalla etteivät ole jo unohtaneet.